Vessan käsisuihku täyttää 50 vuotta

Bideesuihkun lehtimainos 1970-luvulta leviää nykyään vähän väliä sosiaalisessa mediassa.
Bideesuihkun lehtimainos 1970-luvulta leviää nykyään vähän väliä sosiaalisessa mediassa.(KUVA: ORAKSEN ARKISTOT)
”KANSAKUNTA lienee yhä uupunut Suomen 100-vuotispirskeistä. Muuta syytä on vaikea keksiä sille, että designin suomalaisimman huipun 50-vuotisia ei juhlita mitenkään. Kyse on tietenkin bideesuihkusta. Eli vessan käsisuihkusta eli alapesusuihkusta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.Turistit ihmettelevät vessanpöntön viereistä suihkua, mutta suomalaissilmä ei tuiki tavallista apuvälinettä edes huomaa – ellei sitten tule suihkun tarve ja se puuttuukin. Voi sitä harmia!

SUOMALAINEN hanavalmistaja Oras lanseerasi bideesuihku vuonna 1968, mutta tarkkaa päivämäärää ei tiedetä, kertoo maajohtaja Marko Sundholm. Hämärän peitossa on sekin, ketä neroa keksinnöstä on tarkalleen kiittäminen. Tietäjät suihkuttelevat jo enkelten joukoissa.

Keksintö tehtiin tarpeeseen, sillä Suomeen rakennettiin kiivaasti lähiöitä ja niihin haluttiin jotakin entistä parempaa. Paremmaksi miellettiin esimerkiksi keskieurooppalainen alapesuallas bidee, eli se ranskalaishotellien vessanpöntön vieressä kököttävä matala posliinivekotin, joka suihkuttaa vettä ylöspäin.

”Bideelle ei kuitenkaan ollut tilaa Suomen kotien ahtaissa tiloissa”, Sundholm kertoo.

Jollakin suomalaisella hanamestarilla välähti ja syntyi bideesuihku, johon vesi tuli käsilavuuarin hanan kautta ja jonka suihkuvirtaa pystyi säätämään suihkun varren liipasimesta.

Alapesusuihkun yksi monista käyttötavoista on vessan siivoaminen. Kuva vuodelta 1970.
Alapesusuihkun yksi monista käyttötavoista on vessan siivoaminen. Kuva vuodelta 1970.(KUVA: HS)

KEKSINTÖ ei ollut välitön menestys. Ensimmäinen versio oli kömpelö, sillä käsisuihkun käyttämiseen eivät tahtoneet kädet riittää: lavuaarista piti vääntää sekä kylmä- että kuumavesihanaa ja sitten vielä painella käsisuihkun liipasinta. Alapää kärsi jäätävistä ja polttavista vesiryöpsäyksistä.

1970-luvulla alkoi tapahtua. Ensin markkinoille tuli hana, jossa veden tulon ja lämpötilan saattoi säätää yhdestä vivusta. Sitten bideesuihkua mainostettiin televisiossa, Sundholmin mukaan kaikkiaan seitsemän kertaa. Kahden televisiokanavan maassa se riitti, sillä iso osa kansasta näki mainoksen.

Mainoksen jälkeisenä vuonna bideesuihkujen myynti kymmenkertaistui 50 000:een, ja vauhti vain kiihtyi, kun käsisuihkusta tuli nopeasti suomalaisten vessojen vakiovaruste.

”Jos sitä ei ollut, se oli poikkeus.”

Nykymyyntiä Sundholm ei paljasta, mutta kertoo, että bideesuihku on edelleen vessan suunnittelun lähtökohta, mutta siitä poiketaan entistä useammin. Markkinoilla on myös paljon muidenkin kuin Oraksen malleja.

KUTEN kaikki arkiset kansallisikonit, vessa käsisuihku herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Säännöllisin väliajoin joku kysyy sosiaalisessa mediassa, mihin ihmeeseen suihkua tarvitaan. Vastaajat kertovat, että sillä pestään alapää isomman hädän jälkeen ja hoidetaan kuukautisajan hygieniaa. Suihkulla siivotaan pönttöä ja koko vessaakin, ja siitä täytetään maljakot ja vesikanisterit. Liipasinsuihkulla saa kätevästi vauvan pyllyn puhtaaksi lavuaarin päällä. Kai jokainen on joskus pessyt hiuksensa bideesuihku kädessä ja pää lavuaarissa?

Vessan käsisuihkusta tuli suomalaisvessojen vakiovaruste.Kuva vuodelta 1982.
Vessan käsisuihkusta tuli suomalaisvessojen vakiovaruste.Kuva vuodelta 1982. (KUVA:HANNELE RANTALA / HS)

KULTTUURISESTI alapesusuihku on niin syvää suomalaista designia, ettei se kelpaa muualle. Ponnisteluistaan huolimatta Oras ei ole saanut keksintöään vietyä ulkomaille. Keski-Euroopassa on oma bideekulttuurinsa ja Japanissa alapesun suorittaa monitoiminen vessanpönttö, mutta suomalaiskeksinnön olisi sentään luullut uppoavan muihin Pohjoismaihin. Vaan ei.

”Norjaan on yritetty viedä 1980-luvun alusta alkaen, mutta vielä ei ole onnistuttu”, Sundholm kertoo.

Miksi juuri suomalaiset ihastuivat bideesuihkuun?

”Suomalaiset ovat ajattelultaan hirveän rationaalisia, ehkä rationaalisempia kuin muunmaalaiset”, Sundholm pohtii. ”Lisäksi Suomessa rakentamisen tuotetavalinnat ovat insinöörivetoisia.”

Eli jos insinööristä tuote on kätevä, se pärjää Suomessa.

Alapesusuihkulle on löytynyt toinenkin markkina-alue, mutta käyttötarkoitus on vaihtunut, hieman yllättävään suuntaan.

Sundholm kertoo, että arabimaissa bideesuihkua kannetaan laukussa. Suihkun omistaja kytkee letkun moskeijan pesuhuoneessa vesijärjestelmään ja pesee jalkansa ennen rukoilua.”

Helsingin Sanomat 6.7.2018