Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen koordinoi kesällä julkaistua Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimusta koronaviruksen kulkeutumisesta ja leviämisestä sisäilmassa. Tutkimuksen merkittävimpiä havaintoja oli viruksen määrä ilmassa.
– Aikaisemmin puhuttiin paljon pinnoista. Tutkimuksemme osoitti, että merkittävä osa ongelmaa onkin ilmassa, Vuorinen sanoo.
Jos ilmanvaihto on järjestetty hyvin, aerosolit poistuvat tilasta poistoilman mukana. Jos ilmanvaihtoa voi laittaa kovemmalle, se usein kannattaa tehdä.Hänen mukaansa runsas ja aktiivinen ikkunatuuletus on erittäin oleellinen ilmanvaihdon tehostuskeino koneellisen ilmanvaihdon lisäksi.
Sisäilmaa kannattaa paitsi vaihtaa myös suodattaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut selvityksen siitä, millaisia aerosolifilttereitä kannattaa käyttää.
Tutkimuksen mukaan kova puhe tai voimakas hengitys lisäävät tartuntariskiä merkittävästi. Lisäksi riski kasvaa ahtaissa tiloissa, joissa on huono ilmanvaihto. Esimerkiksi kokousten välillä pitäisi olla selvä tauko, jotta tartuntariski pysyisi kurissa. Jos ilmanvaihto on kunnossa, neuvotteluhuoneessa ilma vaihtuu Vuorisen arvion mukaan täysin 2-4 kertaa tunnissa.
Uutisemme on referoitu Sanomalehti Karjalainen 15.9.2020
