Miten ilmanvaihdon tehokkuutta mitataan

Ilmanvaihdon tehokkuutta mitataan tarkastelemalla ilmavirtoja, ilmanvaihtuvuuskerrointa ja sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Nämä kolme mittaria kertovat yhdessä, vaihtuuko ilma tiloissa riittävän nopeasti ja tasaisesti. Tehokas ilmanvaihto on tärkeää niin asumismukavuuden kuin terveydenkin kannalta, ja sen toimivuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset ilmanvaihdon mittaamisesta ja toimivuuden arvioinnista.

Mitkä tekijät kertovat ilmanvaihdon toimivuudesta?

Ilmanvaihdon toimivuudesta kertovat ennen kaikkea mitattavat ilmavirrat, sisäilman laatu ja järjestelmän tasapaino. Toimiva ilmanvaihto poistaa kosteuden, hiilidioksidin ja epäpuhtaudet tehokkaasti sekä tuo tilalle raikasta korvausilmaa. Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi, se näkyy usein tunkkaisena ilmana, kosteusongelmina tai vedon tunteena.

Käytännössä ilmanvaihdon toimivuutta arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella:

• Ilmavirtojen suuruus ja tasapaino eri huoneissa ja tiloissa
• Hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa, erityisesti makuuhuoneissa ja oleskelutiloissa
• Kosteuden hallinta eli se, ettei kondensaatiota tai hometta pääse syntymään
• Äänentaso ilmanvaihtokoneesta ja kanavistosta
• Suodattimien kunto ja kanaviston puhtaus

Jos useampi näistä tekijöistä on epäkunnossa samanaikaisesti, ilmanvaihtojärjestelmä vaatii todennäköisesti huoltoa tai säätöä.

Miten ilmanvaihdon ilmavirrat mitataan käytännössä?

Ilmavirrat mitataan käytännössä anemometrillä tai paine-eromittarilla, jotka rekisteröivät ilman liikkeen nopeuden ilmanvaihtoventtiileissä. Mittaus tehdään jokaisella tulo- ja poistoventtiilillä erikseen, ja tuloksia verrataan rakennuksen alkuperäisiin suunnitteluarvoihin. Ammattilainen tekee mittauksen kalibroitujen laitteiden avulla luotettavan tuloksen saamiseksi.

Mittausprosessi etenee yleensä näin:

1. Ilmanvaihtokone käynnistetään normaalille käyttöteholle
2. Jokaisella venttiilillä mitataan ilmavirta litroina sekunnissa tai kuutiometreinä tunnissa
3. Tulo- ja poistoilmavirtojen suhdetta verrataan toisiinsa
4. Tuloksia verrataan rakennusmääräysten tai suunnittelun mukaisiin tavoitearvoihin
5. Tarvittaessa venttiileitä tai kanaviston säätöpeltejä säädetään tasapainon saavuttamiseksi

Ilmavirtojen mittaus on osa ilmanvaihdon tasapainotusta, joka on oleellinen toimenpide erityisesti silloin, kun järjestelmä on asennettu uudelleen, remontoitu tai jos asukkailla on jatkuvia sisäilmaongelmia. Ilmanvaihdon urakointi ja asennuspalvelut varmistavat, että järjestelmä toimii oikein alusta alkaen.

Mikä on hyvä ilmanvaihtuvuuskerroin asunnossa?

Hyvä ilmanvaihtuvuuskerroin asuinrakennuksessa on vähintään 0,5 kertaa tunnissa, mikä tarkoittaa, että koko asunnon ilmatilavuus vaihtuu puoliksi tunnin välein. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan tämä on asuinhuoneistojen vähimmäisvaatimus. Tehokkaammissa järjestelmissä kerroin voi olla korkeampi erityisesti tiloissa, joissa syntyy paljon kosteutta tai epäpuhtauksia.

Ilmanvaihtuvuuskerroin lasketaan jakamalla tilavuusilmavirta huoneen tai rakennuksen ilmatilavuudella. Esimerkiksi 150 neliömetrin ja 2,5 metrin huonekorkeudella varustettu talo, jonka ilmatilavuus on 375 kuutiometriä, tarvitsee vähintään noin 187 kuutiometriä tunnissa ilmanvaihtoa täyttääkseen 0,5-kertoimen vaatimuksen.

Käytännössä sopiva ilmanvaihtuvuuskerroin vaihtelee tilan käyttötarkoituksen mukaan. Makuuhuoneissa riittää alhaisempi taso, kun taas keittiöissä, kylpyhuoneissa ja suurissa kokoontumistiloissa tarvitaan tehokkaampaa ilmanvaihtoa. Juuri tästä syystä ilmanvaihtojärjestelmä suunnitellaan aina kohdekohtaisesti.

Miten sisäilman hiilidioksidipitoisuus liittyy ilmanvaihtoon?

Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on yksi luotettavimmista ilmanvaihdon tehokkuuden mittareista, koska ihmiset tuottavat hiilidioksidia hengityksellään jatkuvasti. Kun ilmanvaihto toimii hyvin, hiilidioksidi laimenee ja poistuu tehokkaasti. Pitoisuuden nousu kertoo suoraan siitä, että ilma ei vaihdu riittävästi.

Hyväksyttävänä sisäilman hiilidioksidipitoisuutena pidetään yleisesti alle 1 000 ppm:ää. Ulkoilman perustaso on noin 420 ppm, joten ero kertoo, kuinka paljon ihmisten tuottamaa hiilidioksidia on kertynyt tilaan. Yli 1 200 ppm:n pitoisuudet alkavat aiheuttaa väsymystä ja keskittymiskyvyn heikkenemistä, ja yli 2 000 ppm voi jo vaikuttaa selvästi terveyteen.

Hiilidioksidimittarit ovat nykyään edullisia ja helposti saatavilla, ja niiden avulla voi seurata ilmanvaihdon riittävyyttä reaaliajassa. Jos mittari näyttää toistuvasti korkeita arvoja esimerkiksi makuuhuoneessa yöaikaan tai olohuoneessa usean henkilön ollessa paikalla, ilmanvaihtoa on syytä tehostaa tai huollattaa.

Milloin ilmanvaihto kannattaa huollattaa tai tasapainottaa?

Ilmanvaihto kannattaa huollattaa tai tasapainottaa, kun sisäilma tuntuu tunkkaiselta, kosteusongelmia esiintyy toistuvasti, järjestelmä on ollut käytössä yli viisi vuotta ilman huoltoa tai rakennuksessa on tehty muutostöitä. Tasapainotus on erityisen tärkeää remontin tai uuden ilmanvaihtokoneen asennuksen jälkeen.

Selkeitä merkkejä huollon tarpeesta ovat:

• Tunkkainen tai raskas ilma huoneissa, vaikka ikkunat olisivat kiinni
• Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin tai kylmiin pintoihin
• Epätavallinen melu ilmanvaihtokoneesta tai kanavistosta
• Pölyn kertyminen venttiilien ympärille nopeammin kuin ennen
• Korkeat hiilidioksidiarvot mittarilla mitattuna
• Suodattimet ovat tukkeutuneet tai niitä ei ole vaihdettu suositellun aikataulun mukaisesti

Me Lämpökarelialaisilla suosittelemme ilmanvaihdon kokonaishuoltoa ja tasapainotusta noin viiden vuoden välein tai aina merkittävien rakennusmuutosten yhteydessä. Säännöllinen huolto pidentää laitteiston käyttöikää ja pitää sisäilman laadun hyvänä. Tutustu ilmanvaihdon huolto- ja tuotepalveluihimme ja löydä sopiva ratkaisu tarpeisiisi.

Voiko ilmanvaihdon tehokkuuden tarkistaa itse?

Ilmanvaihdon tehokkuuden voi tarkistaa itse osittain, mutta tarkka mittaus vaatii ammattilaisen. Itse voi arvioida järjestelmän perustoimivuutta yksinkertaisilla menetelmillä, kuten savukynällä tai paperitestillä, sekä seuraamalla hiilidioksidimittarin lukemia. Varsinainen ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus edellyttävät kuitenkin kalibroitua mittauskalustoa ja LVI-ammattilaisen osaamista.

Näitä asioita voi tarkistaa itse:

• Paperitesti: Pienen paperilapun pitäminen poistoventtiilillä kertoo, onko imuvaikutus olemassa
• Savutesti: Savukynällä tai savutikulla näkee, mihin suuntaan ilma liikkuu venttiilin läheisyydessä
• Suodattimien tarkistus: Tukkeutuneet suodattimet ovat yleinen syy tehon heikkenemiseen, ja ne voi vaihtaa itse
• Hiilidioksidimittari: Edullinen laite, jolla voi seurata ilmanlaatua reaaliajassa eri huoneissa

Jos omatoiminen tarkistus paljastaa selkeitä puutteita tai ongelmat toistuvat, kannattaa ottaa yhteyttä LVI-asiantuntijaamme. Ammattimainen mittaus ja tasapainotus ovat ainoa tapa varmistaa, että järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla ja täyttää rakennusmääräysten vaatimukset. Tarvittaessa voimme myös auttaa LVI-päivystyksen kautta kiireellisissä tilanteissa.